Eräänä päivänä hyvä ystäväni Toni Keskinen oli yhteydessä minuun ja tarvitsi apua asiakkaansa Kelan kanssa.

Sovimme, että tapaan ekaksi tiimin ja katsotaan löytyisikö omasta osaamisalueestani heille apuja.

Tiimin tapaaminen

Esittäydyin ja kerroin omista vahvuusalueistani. Ensimmäisenä kerroin, että minulla on toinen jalka vahvasti selainten käyttöliittymäteknologioissa. Erityisesti siinä miten palveluita rakennetaan saavutettavasti ja web-standardeihin pohjautuen. Kerroin myös, että ammattimainen ja vahva Javascript-kehitys ei ole vahvuuksinani.

Toinen puoli minusta on vahvasti ketterässä ja osallistavassa suunnittelussa. Näin eri tiimin osapuolet huomioidaan lopputuloksessa ja ns. sankarisuunnittelu jää vähemmälle huomiolle.

Sankarisuunnittelun poteroista kohti yhteissuunnittelua

Uskon vahvasti osallistavaan suunnitteluun niin, että tiimi omistaa asian eikä ulkoista suunnittelua kokonaan toiselle taholle. Vahva usko asioiden kokeiluun eli siihen, että asioista tehdään jotain kokeiltavaa. Osallistamalla loppukäyttäjiä saadaan palaute tekemiselle.

Lean UX metodit auttoivat yhteissuunnittelussa

Jeff Gothelf (Lean Ux kirjan toinen kirjoittaja) oli kouluttamassa SC5:n (nykyään Nordcloud) asiakkaita näiden menetelmien hyödyntämiseen käytännön tasolla. Yhtenä tiiminä oli silloin Tonin toinen asiakas. Kahden päivän intensiivisen tekemisen perusteella sekä saadun palautteen osalta nämä menetelmät soveltuivat erinomaisesti käytäntöön. Haluaisimme soveltaa samankaltaisia oppeja myös tähän hankkeeseen.

Kelan oma henkilöstö hakemaan palautetta

Tiimiydyimme ja piirsimme kynällä ja paperille erilaisia versioita halutuista käyttöliittymistä. Nämä paperiprototyypit testattiin tavalllisilla kaduntallaajilla tehdyssä kenttätutkimuksessa. Valmensimme tiimit tekemään kenttätutkmusta ja haimme palautetta sekä jatkoideoita tehtyihin ratkaisuihin.

Data olennaisena osana tekemistä

Tonin kanssa työskennellessä on aina mahtavaa se, että tiedon jyväset on usein keräilty ymmärrettävään muotoon ja niin oli nytkin. Mietimme tiimin kanssa yhdessä miten saamme jalostettua eri kanavien ja kosketuspisteiden(englanniksi touchpoints) tiedon helposti ymmärrettävään muotoon. Tästä kerronkin seuraavaksi.

Elämäntilanteet keskiööön

Kun palautteet paperiprotoihin ja analysoitu tieto eri kanavista ja kosketuspisteistä oli pureskeltu, tehtiin synteesit niistä koko tiimin kesken. Tiimi teki tämän pohjalta päätöksen, että elämäntilaneet tulevat jatkossa ohjaamaan suunnittelua. Lisäksi totesimme, että jonkinlainen pikaopas palvelun käyttäjille olisi myös kätevä. Tästä olikin hyvä jatkaa eteenpäin.

Pikaoppaat syntyivät yhtenä lopputulemana

Hyödynsimme protoiluosaamistani ja rakensin tämän pohjalta ensimmäiset prototyypit selaimeen Kelan sivuilla olevista pikaopas-malleista.

Ideana oli, että elämäntilanteiden lisäksi tarjoiltiin pikaopas siihen mitä milloinkin tapahtuu ja kenen vastuulla asia on (esim. Kela, hakija). Prototyypista tuotantokelpoiseksi jatkojalosti muistaakseni Ambientia.

Yhteistyössä on voimaa

Kaikenkaikkiaan oli ilo huomata, että monipuolista osaamista osaavalla tiimillä syntyy paras lopputulos. Tärkeintä on rakentaa sellainen malli, että tiimi omistaa asiat sen sijaan että heitellään asioita aidan yli.